15 Apr 2014

Pakkomatematiikkaa

Ostin tänään kengät (jotka maksoivat lähes kaksi kertaa enemmän kuin polkupyöräni). Maksutapahtuman aikana mulle tuli mieleen, että näiden kahdeksan kuukauden aikana oon tullut harjotelleeksi päässälaskentaa enemmän kuin useampana menneenä vuotena yhteensä. Kaikenmoiset talousjutut on täällä nimittäin niin arkipäivää, tässä muutamia esimerkkejä:

x Hinnat muuttuu nousee koko ajan. Koko. Ajan. (Nyttemmin jo entisellä) työpaikallani meksikolaisessa ravintolassa materiaalikustannukset nousivat joka viikko. Ensin juustokökkäre maksoi 450 pesoa, sitten 520 pesoa, myöhemmin 550 pesoa ja niin edelleen. Linja-automatkan hinta La Platasta Buenos Airesiin tuplaantui yhdellä kertaa vuoden vaihteessa. Vuokran hinta nousee kolmen kuukauden välein. Kaupoista puuttuu hintalaput, koska mitä niitä hintoja tuotteisiin merkkaamaan, jos ne kuitenkin vaihtuvat nopeammin kuin tavaraa menee kaupaksi.

x Käteinen on täällä niin suosittua, että sillä maksettaessa etenkin useimmat vaate- ja elektroniikkaliikkeet antavat 10-15% alennusta. Myös lähestulkoon kaikki myymälät mainostavat luottokortin korottomia maksueriä. Kävipä kerran ruokakaupassa, että edessäni oleva perheenäiti maksoi yhden ostoskärryn sisällön käteisellä ja toisen luottokortilla - kuusi kuukautta korotonta maksuaikaa, kiitos! 

x Katukuvassa näkyy liikkeitä, jotka ovat erikoistuneet jonkinlaisiin luottokortteihin, ja ilmeisesti ne ovat suosittujakin, sillä ainakin yhdellä kämppikselläni on kuulemma kymppitonnin luottokorttivelka, jonka maksamiseen se käyttää uusia luottokortteja... (Kyseinen henkilö on myös täysipäivätöissä.)

x Jos käteinen noin yleensä on suosittua niin voinpa kertoa että kolikot ovat vielä suositumpia (ja harvinaisempia) kuin setelit. Jotkut kioskit ja kaupat ostavat kolikoita - sadasta pesosta kolikoita maksetaan sataviisi pesoa (seteleinä tietysti). Varsinkin isommista ruokakaupoista puuttuu lähes aina vaihtorahakolikot. Toisinaan asiakas saa vaihtorahaa takaisin enemmän kuin kuuluisi, toisinaan myyjä kysyy enemmän tai vähemmän pahoittelevasti, josko asiakas armahtaa vaihtorahattomuuden tai hyväksyy kolikoiden tilalla karamellejä.

x Euroilla tai dollareilla, tulevien Brasilian jalkapallon maailmanmestaruuskisojen ansiosta pian todennäköisesti myös realeilla, elää suhteellisen leppoisasti. Yhdestä eurosta maksettiin parhaimmillaan kaksi kuukautta sitten lähes 16 pesoa (tällä hetkellä hinta on 14 pesoa). Moisella summalla saa esimerkiksi noin kolme kiloa perunoita markkinoilta tai kuusi paikallisbussimatkaa tai yhden 150-sivuisen kirjan kopioituna. Paikallisten palkkojen ostovoimasta ei sitten hiiskutakaan.

x Näitä ulkomaan valuuttoja vaihdetaan kadulla seisoskelevien heppuleiden kanssa, joiden täyspäivätyö on ilmoittaa vaihtomahdollisuuden olemassaolosta huutamalla väkijoukkoon. Epävirallinen rahanvaihto on teoriassa laitonta, mutta se on kaikkien tiedossa eikä kukaan tee sen estämiseksi mitään. Virallinen vaihtokurssi on välillä lähes puolet epävirallisesta, joten ihmettelenpä jos rahaa vaihdetaan virallisia reittejä (paitsi pankkiautomaatista rahaa nostettaessa nyt ehkä). 

x Argentiinan pesoilla ei tee muissa maissa yhtään mitään (eikä inflaation jatkuessa varmaan enää Argentiinassakaan). Esimerkiksi Uruguayssa sama tuote tulee moninkertaisesti halvemmaksi, kun Uruguayn pesot ostaa euroilla kuin jos ne ostaa Argentiinan pesoilla.

Näitä huomioita olis varmasti vaikka miten lisää - jakakaa ihmeessä omia kokemuksianne kommenteissa. Hyvä puoli tässä koko hommassa on se, että tulee pidettyä matematiikan taitoja yllä vähän väkisinkin. Ei nimittäin kuulunut lempiaineisiin varsinkaan lukioaikoina ;)

2 comments:

  1. Eli on siitä matskun opiskelusta jotain hyötyä, ainakin jos päätyy Argentiinaan asumaan ;)

    Tammikuussa siellä ollessa huomasin, että kaikki on jo niin kallista ja hinnat pyöristettyjä, että harvoin mitään kolikoita näkee. Kun vaihtoaikoina (2005) kahdella pesolla sai kunnon voileivän, oli 50 setelillekin jo tuskaa saada vaihtorahaa mistään. Kukaan myyjä ei ottanut vastaan 100 peson seteleitä (pankkiautomaatista taas ei saanut pienempiä) ja sillon ainakin kolikoista oli huutava pula. Karkkeja ja purkkaa sai joka paikasta mukaan vaihtorahojen sijaan. Eli siinä mielessä inflaatio on ehkä helpottanut tota kolikkovajetta.. jotain hyötyä siitäkin :)

    Löysin viime viikolla FB:stä ryhmän "Los billetes andan diciendo", joka julkaisi kuvia 2 peson seteleihin taltioiduista taiteellisista luomuksista.. en enää löydä sitä tähän linkatakseni, ehkä se on poistettu?!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tässä on se FB-ryhmä (https://www.facebook.com/BilletesAndanDiciendo). Noi 'andan diciendo' -ryhmät tuntuu olevan muodissa sen Gente Anda Diciendo -ryhmän suosion jälkeen :D Heh loistoa että tästä inflaatiostakin saa jotain positiivista irti :D

      Delete