13 Apr 2013

Espanjan kiertomatka osa 3: Badajoz

Sen perusteella mitä Badajozista näin voin kertoa, että kyseessä on tosiaan melko tavanomainen pikkukaupunki ilman sen erikoisempia nähtävyyksiä. Meidän reissukohteeksi se päätyi lähinnä sattumalta (vaikken sattumaan uskokaan): se oli Ávilasta katsottuna seuraava isompi kaupunki matkalla etelään, ja kun Badajozista löytyi majapaikka CouchSurfingin kautta, oli homma sillä selvä. Kaupunki sijaitsee Portugalin rajalla ja suurin osa sinne eksyneistä turisteista onkin vain läpikulkumatkalla Portugalista Espanjaan tai toisinpäin. 

Musta tällaisista tavanomaisista kaupungeista tekee kiinnostavia ja sitä kautta erityisiä juuri se, että ne ovat niin tavanomaisia. Tykkäsin Badajozista kovasti, mutta myönnän silti, etten todennäköisesti matkaisi sinne uudelleen (toisin kuin nyt esimerkiksi Toledoon tai Ávilaan). Paitsi että meillä oli ihan huippu CS-hosti, jonka luona voisin kyllä käydä toistamiseenkin kylässä!


Perjantai-illalla saapumisemme jälkeen lähdettiin kivenheiton päähän kaupunkiin tapas-kierrokselle kolmeen eri baariin - viimeisin niistä oli arabialaishenkinen, jonka lampuista tykkäsin (ylläoleva kuva)! Ensimmäisen kuvan rakennus on hostimme Josén mukaan kaupungin kaunein. Badajozin arkkitehtuuri ei ihan yltänyt Madridin tai Ávilan vaikuttavuuden tasolle, joten asiasta oli helppo olla samaa mieltä. 

Ja sitten maisemakuvia asunnosta ja kaupungilta noin yleensä:


Tämän sillan alla joessa oli kaksi pientä saareketta, jotka olivat täynnä kissoja. Kuvassa vasemmalla, ihan sillan kaiteen vieressä, seisoo nainen, joka heitti kissoille ruokaa. Juteltiin hetki naisen kanssa ja hän kertoi olevansa eläinsuojelujärjestöstä ja tulevansa syöttämään kissoja joka päivä. Jotenkin tuntuisi helpolta ratkaisulta käydä hakemassa ne kolmisenkymmentä kissaa saarelta pois, mutta byrokratiaviidakon takia se on kuulemma mahdotonta: kaupunki, aluehallinto ja valtio kinastelevat siitä, kenen vastuulla joessa olevat saaret ovat ja ennen ratkaisuan löytämistä saarille ei saa mennä :D

Loppukevennykseksi Josén kaksi kissaa, joista varsinkin ensimmäinen tykkäsi olla kuvattavana. Tykkäsin myös hedelmäpuista, joita oli joka kadun kulmassa. Kaupungin hedelmäpuista ei tosin kuulemma voi syödä, sillä hedelmät maistuvat niin pahoilta. No, toimiihan noi koristeinakin.


Ensi kerralla sitten meidän päiväreissusta Portugaliin! Alkaa taas vähän kasaantua nää raportoinnin aiheet, oon nimittäin viime päivinä viilettänyt vaikka missä kulttuuritapahtumissa ja autiotaloissa, mutta joskohan ehtisin niistäkin pian kirjoittelemaan :)

No comments:

Post a Comment