4 Mar 2013

Kulutuskriittisyyttä

Yliopistolla on ollut muhun ainakin sen suhteen iso vaikutus, että oon alkanut miettiä yhä enemmän kulutustottumuksiani. Kulutuskriittisyyden kautta toivon toimivani niin ympäristön, muiden ihmisten kuin omaksi hyväksenikin. Oon sitä mieltä, että mun elämäni tarkoitus ei oo kasata ympärilleni turhaa tavaraa, sillä koen että materiallinen omaisuus ei tee mua pohjimmiltaan onnelliseksi, päinvastoin. Turha roina voi olla aikamoinen taakka ja vaikeuttaa tärkeämpiin asioihin keskittymistä (aiheeseen liittyen suosittelen John Naishin kirjaa "Riittää jo! Irti maailmasta, jossa kaikkea on ihan liikaa" KUVA). Yliopiston ansiosta aloin myös tiedostamaan yhä enemmän, että yhden ihmisen tekemiset ja tekemättä jättämiset voivat hyvinkin vaikuttaa isommassa mittakaavassa, mikä tietysti kannustaa pohtimaan omaa elämäntyyliään.

Kasvissyönti

Ekana tuli muistaakseni kasvissyönti. Mietin lihan syömisen lopettamista ensimmäisen kerran vuonna 2009 asuessani Helsingissä. Siihen aikaan suurin osa mun ruoista oli kotoisin supermarkettien roskapöntöistä, joten jätin eettiset kysymykset sikseen ja söin sitä, mitä dyykkireissuilla satuin löytämään. Opiskelujen alkaessa syksyllä 2011 tutustuin yhdellä kertaa uskomattoman moneen vegaaniin (etnologian kurssit tuntuu suorastaan pursuilevan yhteiskuntakriittisiä ihmisiä) ja kerran pitkäveteisyyksissäni satuin törmäämään Earthlings-filmiin, jonka katsomisen jälkeen päätin lopettaa lihan ja maidon ostamisen. Syömistottumuksien muuttaminen ei sinänsä ole ollut vaikeaa. Saksassa vegaanin elämä on verrattain helppoa, sillä vaihtoehtotuotteita on tarjolla runsaasti ja varsinkin Hallessa on yllättävän paljon samanhenkistä porukkaa. 

En silti ole täysin ehdoton ruokavaliossani (tai monessa muussakaan asiassa). Esimerkiksi lihaa en enää söisi lainkaan, mutta dyykkaan edelleen juustokakkuja (ja pidän dyykkaamista ekotekona!) sekä syön kylässä tarjottuja suklaakeksejä, jos mieli tekee. Musta ruokatottumukset on henkilökohtaisia ja mulle sopii tällainen vapaampi järjestely, jossa aktiivisesti siirryn kohti omaa ihannetilannettani. Tärkeimpänä seikkana pidän sen tarkkailua, minkä tuotteiden tuotantoa tukee maksamalla niistä, mikä tietysti koskee kaikkia ostamiani asioita.

Ostolakkoilu

Ja niin päästäänkin seuraavaan kulutustottumusmuutokseen. Viime vuoden alussa päätin lopettaa uusien vaatteiden, kenkien ja asusteiden ostamisen ainakin puoleksi vuodeksi. En oo koskaan ollut mikään shoppailuhullu, mutta jostain syystä hävetti se iso määrä turhia resursseja (eli käyttämätöntä kangasta) omassa vaatekaapissa. Puolen vuoden kokeilu meni ohi kivuttomasti. Koko viimeisen vuoden aikana oon ostanut uutena vain yhden kenkäparin, muuten uudistan vaatekaappiani vaihtamalla vaatteita muiden kanssa netin kautta tai ostamalla käytettyjä vaatteita suoraan entisiltä omistajilta. Second hand -ketjuja ja vaatekeräyslaatikoita kohtaan oon nimittäin erittäin epäluuloinen, joten en tue niitä. Uusia vaatteita en toivottavasti tule enää koskaan ostamaan, koska käytettyjä vaatteita on niin paljon tarjolla, ettei massavaateteollisuuden tukemiseen ole mitään syytä.

Mun käyttämäni kosmetiikkamäärä on aina ollut pieni, mutta halusin siitä huolimatta tehdä jotain silläkin saralla. Yritin jonkun aikaa siirtyä luonnonkosmetiikkaan, mutta hiusväriä lukuunottamatta en oo löytänyt mulle sopivia tuotteita, joten päätin vaan alkaa käyttämään vieläkin vähemmän kosmetiikkatuotteita. Huomasin esimerkiksi kuukauden kokeilun jälkeen, että hiustenhoitoaine on oikeastaan ihan turha keksintö (alku oli kyllä vähän hankalaa, koska hiukset olivat tottuneet hoitoaineeseen). Voin myös suositella kuukuppia perinteisten vaihtoehtojen sijaan - kyseinen kapistus on helpottanut mun elämääni jo parin vuoden ajan, enkä voisi enää kuvitella eläväni ilman sitä. Varsinkin reissuilla se on ihan lyömätön, puhumattakaan tuotteen ekologisista ja rahallisista eduista.

Pyrin olemaan tyytyväinen siihen mitä mulla on ja kehittämään materiakriittisyyttäni edelleen. Raivattuani tilaa materialta tärkeämmille asioille oon ollut hurjan kiinnostunut vähän filosofisemmista jutuista - suurin inspiraation lähde näinä päivinä on ollut Alan Watts luentoineen. Tunnetuin pätkä lienee tämä:


"Better to have a short life that is full of what you like doing 
than a long life spent in a miserable way."

2 comments:

  1. Missä netissä voi vaihtaa vaatteita? :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Mä vaihdan vaatteeni www.kleiderkreisel.de -osoitteessa, Suomessa voi kokeilla netcycleriä (www.netcycler.fi), jossa tosin vaihdetaan myös tavaroita :)

      Delete