30 Jan 2013

Reissumuistelot - Interrail 2009

Jatketaan reissumuisteloita! Osa yksi on luettavissa täällä.

Vuoden 2009 keväällä mulla kävi ihan käsittämätön mäihä ja voitin IRC-Gallerian (muistaako joku vielä tämmöstä?) kilpailusta kuukauden reililiput kahdelle! Haaveissa oli muutenkin lähteä reilaamaan kesällä, mutta onhan noi reililiput sen verran tyyriimpiä, että oisin varmasti muuten mennyt vaan kahdeksi viikoksi. Kaveriksi nappasin mukaan englantilaisen Annan, johon tutustuin ensimmäisenä aupairvuotenani Kielissä. Matkan tarkotus oli hyödyntää liput kunnolla ja suhailla paikasta toiseen samalla muodostaen jonkinlaisen yleiskuvan läntisestä Euroopasta - ja se taatusti onnistui. Muistinvirkistykseksi vielä karttamateriaalia reitistä:


Ja sitten itse reissuun:

Bremen-Zwolle-Amsterdam-Utrecht

Matka alkoi Bremenistä ja suuntana oli Hollanti. Mitään majotuksia ei oltu katottu etukäteen, joten aika randomilla ensimmäiseksi matkakohteeksi valikoitui Zwolle. Oltiin nimittäin laitettu CouchSurfing-hätämajoitusryhmään viestiä, että tullaan ihan mihin kaupunkiin tahansa, jos sieltä löytyy meille punkka ja mukavaa seuraa - vastausviesti tuli Zwollesta. Seuraavana päivänä jatkettiin matkaa Amsterdamiin, jossa tutustututtiin australialaisiin sohvasurffareihin, joiden kanssa vietettiin seuraavat päivät kaupungilla kierrellen ja puistossa rentoutuen. Saatiinpa niiltä telttakin lainaksi, joten parin seuraavan yön yöpymisongelma ratkesi siinä. Samaisten tyyppien kanssa lähdettiin spontaanisti Utrechtiin WHY?- bändin konserttiin ja jatkettiin sieltä yöjunalla eteenpäin Brysseliin.

tyypillistä Amsterdamia, lainateltta, kaupungin parhaat pannukakut ja zwollelaisia vuohia

Brussels

Brysselissä meillä oli vähän väsynyt tunnelma, oltiinhan vietetty koko yö joko rautatieasemalla tai junassa. Harhailtiin ympäri kaupunkia kuten meillä nyt oli tapana ja päädyttiin yhtäkkiä muslimikortteliin. Ei siinä muuten mitään, mutta ainoina naisina shortseissa ja t-paidoissa meillä oli vähän kummallinen olo ja päätettiin kipitellä reippaasti eteenpäin - vain päätyäksemme seuraavaksi punaisten lyhtyjen alueelle. Siellä sitten oltiin ainoita naisia näyteikkunoiden ulkopuolella ja kipiteltiin vieläkin reippaammin eteenpäin :D

arkkitehtuuri-ihailua, puistopomppimista ja väsyneitä matkalaisia

Luxembourg - Larochette - Pariisi

Tykkäsin Luxembourgista tosi paljon! Maisemat oli ihan huikeet ja me majotuttiin viiskymppisen tädin luona, joka asui linnaa vastapäätä ja osasi tehdä tajuttoman maukasta ruokaa. Ei hassumpi juttu siis. Ihmiset oli mukavia ja näkemistä riitti niin pääkaupugissa kuin Larochette-nimisessä pikkukaupungissakin. Luxembourgissa meidän reissuseurueeseen liittyi Annan kaveri Chloe. Kolmen porukassa reissaaminen osoittautui tosin vähän hankalaksi, joten päätettiin Pariisissa (josta ei valitettavasti oo esitellä ensimmäistäkään kuvaa), että mä lähden Italiaan moikkaamaan kavereita ja A+C jää kiertelemään Ranskaa. 

pääkaupunkimaisemia, Larochetten linna alhaalta päin, leikkipuistovalokuvausta ja meidän hostin vessa.

Bologna - Rooma - Milano

Meidän lukiosta tehtiin aikoinaan parikin opiskelijavaihtoa Italiaan, joiden aikasia kavereita kävin moikkaamassa reilillä. Matka Italiaan oli aika seikkailu, koska en meinannut päästä Ranskasta pois millään: mut heitettiin yöjunasta ulos, koska paikkavaraus puuttui. Viimeisessä yöjunassa heivasin rinkan jonnekin randomiin makuuvaunun sänkyhuoneeseen ja piileskelin pesuhuoneissa ja vessoissa lipuntarkastajia. 18 tuntia ja yhden junan rikkoutumista myöhemmin saavuttiin vihdoin Bolognaan. Kaverille päästyäni noin kello viiden maissa iltapäivällä menin ensin pienille päiväunille, joilta heräsin vasta seuraavana aamuna :D

Italian pätkältä lemppari oli ehdottomasti Rooma, jonne tosin tehtiin vain päiväreissu. Pääsymaksut turistikohteisiin oli aikamoiset, mutta menneisyyden tunnelmaa huokuva kaupunki on vaikuttava ilman Kolosseumin sisäpuolen näkemistäkin. Vatikaani oli myös mieleenpainuva kokemus, tosin lähinnä pienen kokonsa ansiosta. Bologna on silti ikisuosikki - vähemmän turisteja, mutta paljon nähtävää.

vuorimaisemaa, Roomaa ja ihan tavallinen katu Bolognassa

Barcelona - Terrassa

Vahingosta viisastuneena varasin seuraavalla kerralla yöjunapaikan - tällä kertaa Barcelonaan. Nähtävyyksien katselemisen sijaan vietin paljon aikaa puistoissa ja kaupungilla auringosta nauttien ja ihmisiä katsellen, sillä kuukauden matkustusaika on loppuenlopuksi aika intensiivinen pätkä ja vaatii välillä rentoutumispausseja. CouchSurfing-hostin löysin lähikaupungista Terrassasta, joten tutustuin myös yhteen katalonialaiseen pikkukaupunkiin.

puisto, gaudi-rakennus, katutaiteilija ja toinen puisto

Etelä-Ranska - Monaco

Barcelonasta raiteet vei Etelä-Ranskan ja Monacon kautta kohti Etelä-Saksaan, joka oli seuraava varsinainen pysähdyspaikka. Matkalla tutustuin moniin muihin reilaajiin, joiden kanssa vietettiin yksi yö Montpellierin rautatieaseman edustalla makuupusseissa. Rautatieasema nimittäin suljettiin muutamaksi tunniksi, mutta mikäs siinä kivetyksellä makaessa. Maisemat junasta oli henkeäsalpaavat! Monacossa tunsin olevani vähän väärässä paikassa rinkka selässä ja hiukset pesemättöminä chihuahua-koiria kantelevien merkkiaurinkolasinaisten joukossa, mutta tulipa nähtyä sekin kaupunkivaltio.

yö rautatieaseman edustalla, jahtipoukama, monacolainen kirkko ja erään rautatieaseman vessa

Como (Italia) - Zürich - Lindau (Saksa)

Pohjois-Italian ja Sveitsin kautta saavuin vihdoin Saksan Lindauhun. Sveitsin läpi kölkytellessä näin ehdottomasti hienoimpia maisemia koko matkalta, mutta tiukan reissubudjetin takia en jäänyt samoilemaan vuoristoille vaan tyydyin päivän mittaiseen Zürich-kierrokseen. Lindau, kuten myös Como, on myös kaunis pikkukaupunki järvineen ja vuorineen.

Lago Como, kylä Sveitsissä ja kaksi kuvaa Lindausta

Ulm - Freiburg - München

Seuraava pysäkki oli kaverini luona Ulmin lähellä, jossa vietin pari kunnon maaseutupäivää lehmineen kaikkineen. Viimeisenä päivänä ajettiin porukalla Europapark-huvipuistoon Freiburgiin (Schwarzwaldin läpi!), kunnes jatkoin matkaa aika randomilla Müncheniin. Tässä vaiheessa alkoi matkustusenergia olla jo vähän lopussa ja jännittävimmät paikat tsekattuina, mutta junamatkailun hyvä puoli on ehdottomasti sen rentous - senkun istuskelet ja ihailet ohikiitäviä maisemia.

maaseutuidylliä ja hostelliporukalla Hofbräuhausin standardikokosilla olusilla

Wien - Praha 

Sattuman eli hostellissa lojuneen esitteen kautta päädyin viimeisinä reilipäivinä käymään Wienissä ja Prahassa. Prahassa olin kovasti menossa CS-grillibileisiin, kunnes kutsukirjeen osoitteessa selvisi, että kekkerit oli ollut jo edellisenä päivänä. Onneksi törmäsin mukaviin ihmisiin, jotka otti mut mukaan tapaamaan niiden kavereita, joiden luokse mut majoitettiinkin. Prahaan on ehdottomasti päästävä toistamiseen. Parissa päivässä ei nimittäin ehdi nähdä kaikkea, vaikka perinteiset nähtävyydet tulikin aika hyvin käytyä läpi.

Schloss Schönbrunn Wienissä ja Prahaa

Kiel - Paderborn - Winchester - Lontoo 

Tämän Eurooppakierroksen jälkeen vietin pidennetyn viikonlopun ensimmäisen aupair-perheeni luona Kielin tienoilla, kunnes kokoonnuttiin vanhan aupair-porukan kanssa Paderbornissa ja ajettiin Annan perheen autolla Winchesteriin Englantiin. Viikon Englantipätkällä käytiin Winchesterin lisäksi Stonehengellä (jota sai pällistellä kyllä tosi kaukaa) ja Lontoossa, josta lensin takaisin Suomeen.

Winchester Cathedral, entiset aupairit ja Annan sisko, entinen huoltoasema ja ne kivipaasit

Yhteenveto:

Reissuaika: 40 päivää, joista 30 päivää interrail-lipulla
Kustannukset: noin kymmenen euron päiväbudjetilla mentiin, eli kokonaiskustannukset pyöri 400e kieppeillä
x Liikkuminen paikasta toiseen paria paikallisbussia lukuunottamatta ilmaista (reililippu)
x Ruokailut yleensä torilta, ruokakaupasta, kavereilla/hosteilla + kaksi ravintola-ateriaa
x Majoitus yleensä kavereilla tai CouchSurfingin kautta, pari yötä hostelleissa, junissa tai ulkosalla
x Kalliimmat huvit: päivälippu huvipuistoon ja sesonkiajan hostellit kolmessa eri kaupungissa
x Lennot Tampere-Bremen ja Lontoo-Tampere Ryanairilta (en muista hintaa, mutta alle satasella mentiin)

Päätin joskus, että reilille on ainakin kerran elämässä mentävä ja se oli loistava päätös. Junamatkustelu on mukavaa, tilavaa ja maisemia näkee koko ajan. Kesäaikaa junat vilisee reilaajia, joten reissuseuraa saa helposti, vaikka matkalle olisikin lähtenyt yksin. Ainoa ärsyttävä seikka reilaamisessa oli nopeampiin juniin sekä yöjuniin vaaditut paikkavaraukset, jotka vaativat jonkinlaista suunnittelukykyä (jota mulla ei selvästikään ollut) eivätkä aina olleet kovin edullisiakaan. Länsi-Euroopassa matkusteluun Global Pass -reililippu on mielestäni nappisijoitus, sillä tavalliset junaliput ovat hintavia. Itä-Euroopassa menisin todennäköisesti ennemmin yhden maan lipuilla tai omin nokkineni. Hostellien varaaminen etukäteen on myös suositeltavaa, varsinkin jos matkustaa kesäkuukausina. Itehän vaan ilmaannuin paikalle ja esimerkiksi Lindaussa joutuivat hakemaan mulle kellarista patjan yhden huoneen lattialle, kun eivät hennoneet heittää kadullekaan...

Vinkki euroopansuomalaisille: 
jos vakituinen osoite on Suomessa (tai vaikka ei olisikaan), voi lyhyemmän aikavälin reililippu olla edullinen idea käydä moikkaamassa kavereita ympäri Eurooppaa tai reissailla muuten vaan uudessa kotimaassa tms. Yks ranskalainen kaverini suhailee säännöllisesti Berliinin ja Sveitsin väliä reililipulla. Lippua ostaessa kannattaa unohtaa mainita opiskelevansa/työskentelevänsä ostomaassa ja parhaassa tapauksessa puhua murtaen, sillä lipulla ei saa matkustaa asuinmaassa. Suomalaista passia ihaillessa paikallinen rautatieyhtiö nimittäin luulee asuinpaikan olevan Suomi.

Käytännön reili-infoa ja hintatiedot täältä.

28 Jan 2013

Kevät on täällä!

Tänään oli täydellinen kevätpäivä (mun puolesta talvi vois olla nyt ohi!), ja hyödynnettiin se tekemällä kävelylenkki jokirantaa pitkin. Bongattiin matkalla parit linnut:


sekä vanhoja tuttuja rämemajavia, joita varten oltiin pakattu mukaan leivän kannikoita:

varovainen kurkistus laidan yli
taustan ankalla on asiaa
nutriaperhe
utelias rämemajava
Onneks mun kamerassa on nutriankestävä suojalinssi, sitä nimittäin käytiin taas vähän maistelemassa :)

27 Jan 2013

Naapurin polaroid-aarteita



Aika usein istuskelen meidän yläpuolella asuvan naapurin luona juomassa teetä ja rupattelemassa millon mistäkin. Meidän naapuri on lähes viisikymppinen Reinari, joka tuntee Hallen kuin omat taskunsa. Reinarilta kuulee tarinoita varsinkin sekä alueen historiasta että omasta henkilöhistoriastaan, venäläisten bunkkereista entisen Itä-Saksan alueella ja kierrätystaiteesta. On meille kehittynyt jo pienimuotoinen juorukerhokin, lempiaiheena tietysti vuokranantaja.


Reinarin kanssa ei tekeminen lopu: kesällä me muurattiin pihamaalle kukkapenkkiä ja talvilomalla väkerrettiin kellarissa kierrätyspuusta kenkäteline. Joulun alla askarreltiin joulukoristeita vanhoista tietokoneista puretuista osista ja kun aikataulut sopii yksiin, suhautetaan naapurin viininpunaisella autolla lähimaastoon seikkailemaan. Pimeinä iltoina taas kaivetaan Reinarin vanhat valokuvat esille, kuten nyt nämä polaroid-otokset vuosilta 1997-2006.


Reinari on just sellainen naapuri, jollasta oon aina toivonut. Sellainen naapuri, jonka kanssa eletään jatkuvassa vaihtokauppasymbioosissa. Me lainataan milloin pyöränpumppua, porakonetta tai jauhoja ja naapuri taas lainaa meidän tulostinta, pakastinta tai pesuainetta. Tykkään siitä, ettei kaikkea tarvitse omistaa itse, vaan sosialisoimalla muiden ihmisten kanssa kaikki tarvittavat esineet ja palvelukset ovat vain yhden kysymyksen päässä. Musta on antoisaa myös auttaa naapureita, viedä niille omenapiirakkaa ja vaihtaa kuulumisia. Onneksi tullaan vielä pari vuotta asumaan tässä naapurustossa :)



24 Jan 2013

Suunnitelmia

Tässä viime aikoina on ollut kaikennäköistä suunnitteilla. Varmoja juttuja on ainakin nämä:

1. Sunnuntaina kutsuu Leipzig! Leipzigissa järjestetään nimittäin vaatteidenvaihtokekkerit - toisin sanoen tapahtuma, jossa porukka vaihtaa keskenään vaatteita, joita eivät enää pidä. Jokainen saa viedä mukanaan max 10  vanhaa, mutta käyttökelpoista vaatekappaletta, joita vastaan saa vaihtomerkkejä. Vaihtomerkeillä taas voi hankkia muilta uusia vaatteita. Lisäksi paikalla on musiikkia, naposteltavaa ja tietysti iso joukko ihmisiä - friends I haven't yet met.

2. Ensi kuun alussa suuntaan taas pitkästä aikaa pääkaupunkiin. Mennään nimittäin perjantaina yhden seminaariryhmän kanssa tutustumaan Berliinin iberoamerikkalaiseen instituuttiin. Ootan aika täpinöissä tota reissua, koska tuommoset instituutit on musta aina jännittäviä paikkoja. Me päästään myös instituutin arkistoon möyhimään, joten mikäs sen parempi! Samalla reissulla aion vierailla parin lentokenttätutun luona. En nähtävästi oo valaissut mun lentokenttäkavereista mitään tänne blogiin (lyhyttä mainintaa vuosikatsauksessa lukuunottamatta), joten korjaan tämän virheen pikapuoliin!

3. Maaliskuussa matkaan taas kahdeksi viikoksi Espanjaan! Liitelen airberlinillä suoraan pääkaupunkiin ja jatkan sieltä matkaa etelämpään. Lopullinen päämäärä on Tarifa, Espanjan eteläisin kaupunki (josta voi kuulemma nähdä Afrikan!), mutta sen tarkempia suunnitelmia ei ole eikä kai tulekaan. Kaipaan vähän spontaanimpaa seikkailua, joten näillä mennään. Takaisin Saksaan tulen kimppakyydillä. Mahtavaa asua Keski-Euroopassa, sanonpa vaan!

21 Jan 2013

Metsähyppelykuvat

Meidän naapuri viettää suurimman osan vapaa-ajastaan vanhoissa kasarmeissa ja hylätyissä tehtaissa. Viime viikolla suunniteltiin reissata yhessä jonnekin vastaavaan paikkaan, mutta aikataulullisista syistä kaikki ei mennytkään ihan suunnitelmien mukaan ja me päädyttiin autioiden rakennusten sijaan parin kilometrin päässä sijaitsevaan metsään. Mikäs siinä, metsä kelpaa aina. Käytin tilaisuuden hyväkseni ja otin kunnolla kosketusta luontoon kiipeilemällä jokaisen kaatuneen puun päälle, hyppelemällä kantojen yli ja ihailemalla jokirannan uskomattomia jääpuikkomuodostelmia.




18 Jan 2013

Kakkukahvilla kakkukahvilassa


Käytiin viikonlopun alkamisen kunniaksi hyppelehtimässä vähän metsikössä naapurin kanssa - kiireisen viikon jälkeen metsähyppelyt on nimittäin melkoisen tarpeellisia. Niistä lisää toisella kertaa, nyt ajattelin mainostaa vähän yhtä söpöä konditoriakahvilaa, josta saa vegaaneja herkkuja. Paikan nimi on Naschmadame (tsekatkaa ihmeessä nettisivu, jos satutte tarviimaan inspiraatiota seuraavan kakun tekemiseen!) ja se on sisustettu harvinaisen sympaattisesti. Ite en pahemmin välitä vaaleanpunaisesta tai kitsch-hömpötyksistä, mutta tähän paikkaan ne jotenkin vain sopii.

näitä astioita ja tätä pöytää kyllä fiilistelen joka kerta



Ja onpa samasta paikasta kotoisin myös tällainen taideteos: 
(erään hallensuomalaisen idea, toteutus Naschmadame)

saksalais-suomalainen muumikakku

16 Jan 2013

Kolumbia-uni

Näin edellisyönä ihan hullua unta. Olin töissä supermarketissa kolumbialaisessa ostoskeskuksessa. En toki kassatätinä, vaan ostosten pakkaajana. Mun työtehtävä oli siis pakata asiakkaiden ostoksen pieniin hedelmäpusseihin sitä mukaa kun niitä tuli liukuhihnaa pitkin. Siellä supermarketissa oli kaks erilaista kassasysteemiä: joko asiakkaat meni ostosten kanssa erillisiin toimistohuoneisiin, joissa oli tavalliset liukuhihnat ja kassatädit tai ostosten teko tapahtui ihan samanlaisilla kassoilla kuin Suomessakin. Töiden jälkeen lähin kotiin mun omalla autolla kauppakeskuksen parkkihallista. Vähän kyllä pelotti jos totta puhutaan: Kolumbian turvallisuustasosta (niin liikenteessä kuin nyt muutenkin) kun liikkuu kaikenmoisia negatiivisia kertomuksia. Mun auto oli minibussi, jossa oli kuus istumapaikkaa peräkkäin. Ei siis lainkaan istumapaikkoja vierekkäin, kuten tavallisissa autoissa. Valitettavasti onnistuin ajamaan moottoritiellä vastaantulevaa (wtf?) autoa päin... Kenellekään ei onneksi käynyt kuinkaan, mutta jouduin antamaan poliiseille aikamoiset lahjukset, ettei tapauksesta tulis lakijuttua.

Tällasesta unesta heräämisen jälkeen on sellanen olo, että tapahtumaa ja aktiviteettiä on jo riittänyt kokonaiseksi päiväksi! Päivään mahtui toki vielä yksi tärkeä aktiviteetti, nimittäin tällaisen kisulin silittely:

 

Siinä se päivä sitten vierähtikin. Mun elämä on toisinaan käsittämättömän jännää. Ja jottei säätiedotus vain jäisi välistä: tänään täällä sataa lunta. Paljon. Tällä säällä toiveet piknikeistä helmikuussa katoaa samaa tahtia kuin Suomesta mukana raahatut suklaalevyt...

10 Jan 2013

Vuosikatsaus


Nyt kun 2012 alkaa olla jo historiaa, voisin pohdiskella menneen vuoden tapahtumia omalta kohdaltani. Näinhän näissä blogeissa on tapana tehdä ja pieni itsetutkiskelu on mun mielestä aina paikallaan! Aattelin ensin tehä tästä aika lyhkäsen jutskan ja jättää kuvitukset sikseen, mutta innostuin sittenkin selaamaan vanhoja kuvia ja väsäämään kollaaseja, mikä on ihan hyvä juttu, koska hävettävän vähän tulee fiilisteltyä vanhempia otoksia.

Viime vuosi toi mukanaan monia muutoksia, kuten vuodet nyt yleensäkin. Onhan vuosi sentään aika pitkä aika. Alkuvuotena selviydyin ekasta yliopistolukukaudesta ikinä, piipahdin Suomessa lomilla ja reissasin vähän Saksan sisällä. Aloin myös miettimään entistä enemmän kulutustottumuksiani sekä ruokailun että materian ohelta, mikä on muuttanut mua vuoden aikana aika paljon. Vuoden puolivälin suuria muutoksia oli muutto yhteen poikaystävän kanssa ja koko vuoden kohokohtana reissu Espanjaan. Loppuvuodesta jäi mieleen melko hektinen työ-koulu-elämä ja joululoma Suomessa. Mutta tässä näitä kollaaseja:

Tammikuu
Ostin veronpalautusrahoilla pitkään haaveilemani DSLR-kameran (mikä tää on suomeksi?) ja sillä kuvattiin lähes kaikkea näköpiiriin osuvaa, kuten vaikka oman huoneen ikkunaa tai maisemaa poikaystävän entisen asunnon ikkunasta. Taikka sitten omaa naamataulua ja autiotaloja, joissa käytiin mun parhaan kaverin Adrin kanssa pyörimässä.

Helmikuu
Helmikuussa alkoi lukuloma, jolloin piipahdin Suomessa tanssimassa yksiä 50-vuotiskekkereitä. Mun suomioppilaan Laorin kanssa taas käytiin Hallen eläintarhassa. Harrastin nimittäin vuosi sitten huvikseni suomen kielen opettamista ja meistä tuli hyviä kavereita mun oppilaan kanssa, joka on muuten nyt vaihdossa Suomessa! Helmikuussa oltiin myös kavereiden kanssa vuoden ekalla piknikillä - toivon hartaasti, että tämänkin vuoden helmikuun sää suosii piknikkejä! Vasemmassa yläkuvassa siis Suomi, alakuvassa Saksa viikkoa myöhemmin.

Maaliskuu
Tän kuun kohokohta oli ehdottomasti reissu opiskelukaveri Alfien luo Dresdeniin. Nätimpää vanhaa kaupunkia saa etsiä! Matkailulinjaa jatkettiin poikaystävän perheen kanssa, tällä kertaa kohteena Harzin vuoriston tippukiviluolat (voin vain suositella!). Laorin kanssa mentiin oopperaan katsomaan modernia balettia. Maaliskuun lopuilla grillattiin kaveriporukalla - kuvassa mun lisäksi Adri, jota jostain syystä luullaan usein mun veljeksi :D

Huhtikuu
Huhtikuussa kiertelin paljon kuvailemassa Hallea (eka ja vika kuva). Ensimmäisessä kuvassa on meidän instituutin kirjasto, viimeisessä taas Hallen Marktplatzin eli toriaukion kirkontornit. Yhtenä päivänä tehtiin ex tempore -iltareissu Berliiniin erfurtilaiskaverini Zacin kanssa, joka soitti moottoritieltä tulevansa hakemaan mut viiden minuutin päästä, ja niin sitä sitten mentiin. Vietettiin myös meidän meksikolaisvahvistuksen läksiäisiä, muistaakseni jopa kolmena eri iltana ennenku se sitten lähti. Ei toki takaisin Meksikoon, vaan Kölniin.

Toukokuu
Tehtiin poikaystävän kanssa päiväreissu Wernigerodeen hämmästelemään Harzin vappua. Mun sen aikasesta työpaikasta Suomikoulusta taas oltiin lasten kanssa vähän Heurekan tapaisessa tiedekeskuksessa Wolfsburgissa. Yhden viikonlopun vietin Annan luona Berliinissä - englantilaisen Annan oon tuntenut ekasta aupair-ajastani asti ja ollaan onneksi pystytty näkemään toisiamme lähes joka vuosi jossain päin maailmaa.

Kesäkuu
Urban exploreiltiin Leonien kanssa Hallen hylätyissä taloissa oikein antaumuksella ja tein myös muuten pitkiä kävelylenkkejä Saale-joen varrella, kun muu Saksa tunnelmoi jaliskisoja ja vietin kesäöitä ulkona kavereiden kanssa ympäri kaupunkia keikkaroiden. Juhannusta juhlittiin yhdessä kavereiden kanssa - jostain syystä musta on tullut Saksassa asuessa paljon suomalaisempi kuin koskaan olin Suomessa ja pitää järjestää erikseen kaikenmoisia Suomi-kekkereitä. Seuraavat Suomi-aiheiset iltamat on huomenna, heh.

Heinäkuu
Koin Leipzigin ensimmäistä kertaa melkein vuoden Hallessa asumisen jälkeen, vaikka kyseinen kaupunki tosiaan sijaitsee puolen tunnin junamatkan päässä - esimerkiksi monet mun opiskelukavereista ajaa joka päivä Leipzigista Halleen luennoille (hullua puuhaa herätä vapaaehtoisesti niin aikaisin..). Olin myös ensimmäistä kertaa sellaisessa autobahn-ruuhkassa, jossa pystyi nousemaan autosta ulos ihmettelemään seisahduksen syytä (ja ottamaan valokuvia..). Kollaasin viimeinen kuva on Halle Neustadtista, jossa hylätyt kerrostalot kertovat omaa tarinaansa DDR:n ajoista.

Elokuu
Elokuussa alkoi tapahtua oikein kunnolla: etsittiin poikaystävän kanssa mukava yhteinen kotikolo Hallesta ja mä jätin molemmat työpaikkani Braunschweigissa. Tää muutos innosti kuvaamaan niin paljon, että elokuun kuvasaldo on ehdottomasti kaikista isoin. Muurattiin meidän pihalle kukkapenkki jo muuttoa seuraavalla viikolla ja käytiin pulikoimassa uuden naapurin kanssa lähipaikkakunnan tekojärvessä, jonka vesi oli hämmästyttävän kirkasta. Kuun lopulla lähdin taas käymään Suomessa - vuoden 2012 aikana Suomi-visiittejä kertyi ennätykselliset kolme kappaletta!

Syyskuu
Syyskuussa keksittiin kavereiden kanssa kiipeillä ilta-aikaan kirkon seinää pitkin ja järjestää reppuselkäkantokilpailuja. Vähän samanlaista yökoheltamista kuin kesäkuussakin siis, mutta just sellasia lämpimiä iltoja ja hulluja päähänpistoja sitä tuleekin nostalgisoitua. Mulla kävi kissavieraan lisäksi myös kaksi suomalaista kaveria kylässä, joiden kanssa kakkuiltiin Hallen hienoimmassa konditoriassa (huomaa kuvan koala). Myös syksy teki salakavalasti tuloaan, tai no kuuleehan sen jo kuun nimestäkin.

Lokakuu
Lokakuussa se sitten tapahtui: tipuin sieltä kirkon seinältä ja nyrjäytin nilkkani. Just sopivasti ennen viikon reissua Espanjaan, jossa mm. couchsurffasin Carlosin luona ja vaellettiin vuorilla. Sää oli ihanan lämmin ja reissasin loistoseurassa, vaikka yksinhän mä sinne lähdin. Ennen yliopiston alkua tehtiin vielä aika spontaani 45km pyörälenkki Adrin kanssa. Sillä matkalla kiipeiltiin välipalat villiomenapuista ja tavattiin mun lentokenttäkaveria avolouhoksen kiipeilyseinällä.

Marraskuu
Marraskuu yllätti pimeydellään. Jotenkin sitä oli unohtanut, että neljään vuodenaikaan sisältyy myös talvi harmaine sadepäivineen. Elettiin ihan tavallista arkea, mitä nyt näpertelin kotona kierrätystaidetta vanhoista vessapaperirullista ja silloin tällöin kävin kuvailemassa syksyä. Kuvissa oikealla ylhäällä on meidän takapiha ja oikealla alhaalla Hallen Saline - Euroopan ainoa suolaa tuottava museo, kuten ratikan pysäkkikuulutus kertoo.

Joulukuu
Joulukuu meni suurilta osin töissä ja yliopistossa, kotona kävin lähinnä nukkumassa. Hyppytunneilla ehdin ihastelemaan ensilunta ja rämemajavia. Vuoden loppuviikot ja vuodenvaihde vietettiin talviparatiisi-Suomessa kotiväen passattavana ja joulunajan tunnelmasta nauttien.


Tänä vuonna oon luvannut harjoitella kiitollisuutta, inspiroitua luomaan enemmän, nähdä ihan yhtä paljon kavereita kuin viime vuonnakin sekä lukea tarpeeksi. Aion myös jatkaa turkin kielen opiskelua, päästä tositoimiin espanjan kanssa (toivon mukaan vaihtolukukauden merkeissä) ja ottaa yliopiston käymisen vähän rennommin - turhasta stressistä ei saa kuin vatsahaavan ja aikaahan mulla on siitä kuuluisesta ikäkriisistä huolimatta vielä vaikka kuinka.