18 Oct 2012

Espanjan maaseutua

Lisää Espanja-juttuja luvassa! En viettänyt ihan koko aikaa pääkaupungissa - viikonloppuna lähdettiin yhdeksän ihmisen porukalla Cabañerosin luonnonpuistoon vaeltamaan ja bongailemaan peuroja. Suurkaupungin vilinän lisäksi pääsin siis ihailemaan Espanjan maaseudun sympaattisia pikkukyliä, joiden katujen penkeillä vanhemmat herrasmiehet istuivat lippahatut päässä kävelykeppeihinsä nojaten vaihtamassa kuulumisia ja tarkkailemassa ohikulkevaa liikennettä. Kylien välisillä tienpätkillä saattoi nähdä paimenia karjoineen ja olo oli kuin toiselta vuosisadalta. Oliivipuita ja puita, joista viinipullojen korkit valmistetaan, kasvoi siellä täällä, tiet mutkittelivat vuorien lomitse. Autossa vallitsi koko matkan tarunomainen tunnelma - minä napitin silmät teevateina ikkunasta ulos ohi vilisevää maisemaa ja autoa ajanut espanjalainen keskittyi hyräilemään taustalla soivan portugalin kielisen musiikin tahdissa. Sama napitus jatkui vuoristoalueella ja tätä seurasi usein intohimoinen valokuvauspuuska. Vaellusseurani (suurin osa biologeja..) keskittyi etsimään pieneliöitä kivien alta ja keskustelemaan eri puulajeista, joten tuli siinä samassa opittuakin yhtä sun toista, mitä nyt satuin ymmärtämään asiantuntijoiden selityksistä osittaisen kielimuurin toiselta puolelta :D

Tässä pari kuvaa sympaattisesta pikkukylästä, jossa käytiin ostamassa vaelluseväät:


.. ja näissä maisemissa kelpasi haaveilla:

Täältä blogistakin on tainnut jo selvitä, että kiipeilen mielelläni kaikkialla ja kaikkialle. Viime kiipeily päättyi puolentoista metrin putoamiseen, mutta parin varovaisemman viikon jälkeen nyrjähtänyttä nilkkaakin pystyi rasittamaan vähän enemmän ja vuorimaisemissahan on ihan mahdotonta vaellella ilman paria kiipeily-yritystä.

Kavuttiin myös aikamoisen mäennyppylän päällä ihastelemaan tätä kirkkoa ja tietysti myös maisemaa. Perille päästyämme oli itse kullakin uuvahtanut olo, mäen huipulle johtava tie kun oli erittäin jyrkkä ja auringolta ei päässyt suojaan mihinkään. Mietittiin siinä sitten, että on tämän kirkon papilla 'mukava' työmatka, vaikka esitteen mukaan työkeikkoja ei kovin usein ollutkaan, sillä kirkko on vain suurimpina juhlapyhinä auki.

Iltasella käytiin sitten bongaamassa niitä peuroja, joita nähtiinkin isoina laumoina mölisemässä toisilleen. Peuroista ei valitettavasti ole ensimmäistäkään kuvaa, koska kit-objektiivilla ei päässyt tarpeeksi lähelle. Kokeilin tietysti myös kiikareiden läpi valokuvausta, mikä ei tuottanut yhtään parempaa tulosta, joten keskityin kuvaamaan mahtavaa auringonlaskua :D


No comments:

Post a Comment